Mikä olo! Posket punaisina ja sydän läpättää. Jaloissa kevyt hapotus! Juoksumatolle kiipesin tooosi pitkän tauon jälkeen. 45 minuuttia matolla, joista ensimmäiset kolme rivakasti kävellen. Kevyttä hölkkää ja ihme kyllä, eihän se tuntunutkaan pahalta. Päinvastoin. Jalat tuntu muistavan juoksurytmin, vauhtia pystyi kiristämään loppua kohti. Tavoite oli 6 km, viimeiset minuutit sai juosta ihan tosissaan. Lopputulos 5,97 km. Hemmetin 30 metriä jäi uupumaan! Hirvee palo juoksuun jäi, seuraavalla kerralla se kutonen taittuu helposti!
Miten sitä onkaan sokerihuuruissa unohtanut toisenkin koukuttajan: jumpan. Juoksua, salia, ryhmäliikuntaa.. Huomenna taas aamulla kahvakuulaan!
Herkkukaappi on pysyny kiinni.Tänään ei oo tarvinnu edes tarkastaa, että se on tallella. Huomenna on viikon ainut namipäivä. Jännittää, riittääkö suklaapatukka tai kourallinen salmiakkia. Vai lähteekö homma ihan lapasesta. Koko viikon edestä yhdessä hujauksessa.
Kevein askelin kohti viikonloppua
Rouva K
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti